Projekti:
Päivät Kuin Unta
-kulissien takaa-

'Tämä on kuin sipulia kuorisi, aina löytää uutta.'

tuotanto:

Kun otto on ohi, alkaa iloinen puheensorina, nauru ja vitsailu. Kun Mika sanoo taas hetken päästä 'käy', ovat näyttelijät valmiina täysin toiseen tunnetilaan. Näyttelijäsuorituksissa näkyy rentous ja aitous. Ennen kuin on päästy kuvauksiin asti, Jesse Kiiskinen esitteli fiktiivisen elokuvan idean pääsiäisenä 2020 Mika Kiiskiselle ja Kirsi Helinille. Idea jäi hetkeksi muhimaan ajatuksiin, tarinan aikakaudeksi valittiin 70-luku ja seuraavana kesänä ideaa alettiin kehittää. Käsikirjoitusta hahmoteltiin porukalla ja se rönsyili alussa moneen suuntaan. Jessellä oli tiedossa sen hetkisen idean päänäyttelijöiksi sopivat henkilöt ja syksyn koekuvaus meni paremmin kuin uskallettiin odottaa.

Seuraava vuosi kirjoitettiin käsikirjoitusta ja valmisteltiin kuvauksia. 2021 syksyllä, koronan jälkimainingeissa, alettiin kuvaamaan 70-luvun kohtauksia. Päänäyttelijöiden määrä oli kasvanut käsikirjoituksen myötä seitsemään ja alkuperäisistä koekuvaukseen osallistuneista neljä pääsi mukaan pääosaan. Koulut olivat edelleen etäopetuksessa ja se mahdollisti joustavat kuvausaikataulut nuorille näyttelijöille, joista iso osa opiskeli samaan aikaan korkeakouluissa. Kuvaukset saatiin syksyn aikana valmiiksi ja näyttelijät pääsivät parturiin leikkauttamaan lähes vuoden kasvattamiaan hiuksia.

Elokuva piti alun perin julkaista 2022, mutta siihen päätettiin ottaa aikalisä. Koronan takia teattereihin pääsi edelleen vain rajoitettu määrä katsojia kerrallaan ja elokuvia oli ruuhkassa. Mika

ja Kirsi saivat idean tarinan kasvattamisesta ulottumaan nykyaikaan. Kahdestaan he kirjoittivat seuraavan talven ja kevään aikana tarinaan toisen ajan, joka liittyy tiiviisti tuon 70-luvun tapahtumiin. Nykyajan pääosiin saatiin niminäyttelijät, Risto Tuorila, Mari Perankoski ja Raimo Karppinen. Kuvaukset olivat lokakuussa 2023.

Aiemmin kuvatut kohtaukset Mika oli jo pitkälle editoinut. Uuden materiaalin leikkaus alkoi heti kuvausten jälkeen jatkuen värimäärittelynä ja äänitöinä. Päivät Kuin Unta tulee ensi-iltaan elokuvateattereihin kautta maan 30.8.2024. Elokuvalle ei ole haettu elokuvasäätiön tuotantotukea ja sen levittää tuotantoyhtiö MowowFilm. Elokuvassa kuullaan hittejä 70-luvulta sekä monipuolista uutta kotimaista musiikkituotantoa usealta artistilta englanniksi ja suomeksi laulettuna.

musiikit:

Uutta musiikkia kuullaan elokuvassa sekä vanhassa että uudessa ajassa ja sitä on useammalta tämän päivän artistilta, Monet kappaleet 70-luvun henkeen. Musiikit vievät ajasta toiseen ja myös monipuolinen kattaus nostalgisia alkuperäisiä 70-luvun hittejä nostavat muistot tuolta ajalta mieleen niille, jotka ovat sen eläneet.

Elokuvan tunnusmusiikkina on 10.5.24 julkaistu Norjalaista Puuta - Jaakko Kulta (Warner Music Finland).

– Norjalaista puuta kertoo elämän yksinkertaisuudesta, rakkaudesta ja hetkessä elämisestä. Se koittaa pureutua aidon onnen ytimeen ja viedä kuulijan takaisin niihin hetkiin, joissa hän on tuntenut itsensä aidosti onnelliseksi, Jaakko kertoo.

Jesse Kiiskinen on säveltänyt ja tuottanut elokuvaan soundtrackit ja muutamia biisejä. Kaikki elokuvan kappaleet on valittu ajatuksella sopimaan niin tunnelmaltaan, temmoltaan, kuin sanoiltaankin kohtauksiin.

Maria Hännisen (Mount Mary) kappaleissa on mukana rockin todella kovia nimiä kuten Remu Aaltonen, Hannu Leiden, Gorky Laing ja Ken Hensley. Upea 'Frozen' kappale on Hännisen ja Hensleyn yhdessä sanoittama, Hensley soittaa hammondia, ja ilmeisesti tämä on hänen ainoa Suomessa levyttämänsä kappale, joka jäi myös hänen viimeiseksi julkaisukseen. Elokuvassa kuullaan lisäksi mm. Mark Bertenyin koskettavat rockballadit Once Again ja Warm, Jankkari & Augüstin 'Kuumaa Hiekkaa' sekä Pasi Merisaaren ja Mikael Anreotin tuotantoa.

Mark ja Mari Päivät Kuin Unta leffan kuvauksissa 111023.jpg

puvustus:

Iso osa 70-luvun vaatteista elokuvassa on täysin aitoja tuolta ajalta. Esim. Jasperin (Elmeri Töyry) vaatteet saatiin lahjoituksena yksityishenkilöltä, kenkiä myöten. Ihanat oranssit miesten shortsit vyöllä ja leveäkauluksiset paita ja samettitakki. Samoin muiden näyttelijöiden vaatteissa löytyy taattua aitoa ajankuvaa antamassa esim. sadetakit, äidin haalari, helmet, leveälahkeiset teryleenihousut, nahkatakit, villatakki, kaikki mekot, kauluspaidat, esiliinat, aamutakki, verryttelyasut ja miesten kalsarit.

Vaatteita hankkiessa tuottaja kolusi sukulaisten ja kavereiden kaapit, teatterien varastot ja kirpputorit sekä facen ja niinpä vain saatiin ensin epätoivoiselta tuntuva urakka hienoon päätökseen. Väripaletti oli onnistuneen harmoninen, runsailla keltaruskean ja sinisen vivahteilla ja joukossa oli myös todellisia helmiä, mm. hippipaita ja nuo siniset verskat..

Piukat mallit ja joustamattomat kankaat olivat pieni ongelma, mutta kaikesta selvittiin ja vaatteet löysivät oikean kokoisten ihmisten päälle ilman isompia korjauksia.

rekvisiitta:

Rekvisiittaa lainattiin museoista ja liikkeiden varastoista, koluttiin antikvariaatteja ja kirpputoreja ja paljon löytyi yksityisiltä ihmisiltäkin vinttien kätköistä. Toinen oranssi teltta ilmapatjoineen on kiertänyt omistajiensa kanssa pitkin Euroopan festareita Rostockia myöden 70-luvulla ja oli liikuttavaa nähdä kuinka tähdet syttyivät rouvan silmiin hänen muistellessaan sitä reissua. Eräät rekvisiitat, kuten perintö, jota pojat lähtevät elokuvassa etsimään, elokuvan ohjaaja teki itse. Samoin Mika on tehnyt kaikki printtimateriaalit, lottojulisteen, kirjojen kannet, valokuvat jne. Kaupan seinässä komeilee Mikan äidin vanha keikkajuliste, äiti voitti iskelmälaulukilpailun suomen mestaruuden. Vain pieni osa rekvisiitasta on uutta tuotantoa, arvaatko mitkä?

autot:

Melkoinen joukko vanhoja upeita autoja nähdään varsinkin huoltoasemakohtauksessa. Toki matkaa tehdään oranssilla klainarilla ja näkyy siellä paikallisen elokuvateatteriyrittäjän pompannappikin. Vanhoja autoja ei voinut vieraat kuskit ajaa, joten niiden omistajat bodydoubleina vai miksi sitä voisi sanoa, hoiti sen homman. Klainarin omistaja osoitti uskomatonta sitoutumista elokuvan tekoon, hän oli koko ajan mukana kuvauksissa ja kun auto eräänä päivänä hajosi, hän oli seuraavaan päivään mennessä vaihtanut siihen koko moottorin.

kuvauspaikat:

Kuvauspaikkojen kanssa kävi myös käsittämätön ’säkä’. Puhelinkioskia etsittiin kauan, mutta lopulta se löytyi ihan läheltä. Raision sairaalan kanttiinissa kuvattiin työpaikan ruokala kohtaus ja se on alkuperäisessä asussaan suoraan 70-luvulta oransseine muovituolineen. Paimion sairaalan museoidussa potilashuoneessa ja toimistossa huokuu ajan henki. Kulissit vanhalle koululuokalle ja 60-luvun keittiölle löytyvät Somerolta Hovilan Kartanon navetan vintiltä, jossa pääsee 50-60 lukujen tunnelmaan ja vanhan navetan yläkertaan rakennettu kylänraitti johdattaa muistojen kultaan . 70-luvun Heikin koti tupsahti syliimme kuin taiottuna. Omalla kylällä, täysin kalustettu koti tuon ajan kuosissa. Ensi kertaa ovesta sisään astuessa tuntui kuin olisi tehnyt aikamatkan. Kellarista löytyi vieläpä valinnanvaraa huonekaluille ja keittiön pöydän ja tuolit vaihdoimmekin toisiin. Aivan upeaa, että ihmiset vaalivat vanhaa ja osaavat arvostaa sitä.

Maitolaiturikohtaus kuvattiin Marttilan Nostalgiamuseossa, jossa Ailan aivan uskomaton kokoelma vanhoja esineitä.